Viimeisiä viedään

Jätkät vetää

Nyt on mennyt jo 8 viikkoa. Tuntuu aika oudolta, kohta se on loppu ja saa alkaa syömään mitä haluaa ja ottamaan sitä märkää.. Jännintä on ettei edes ole niitä ikävä. Ei tee mieli mitään roskaruokaa(sori hertsikan pizzeriat, joudutte tulee toimeen ilman mua). Ja darrat... Niih. Kuka niitä nyt oikeesti kaipaa. Mutta tottakai terassit ja mahtavat kesäillat puistoissa kutsuu. Ja todellakin odotan että pääsee juhlimaan. Mun mielestä olen sen ansainnut. Tosin luulen että ei sitä nyt ilman hyvää syytä tule lähdettyä. Treeni jatkuu ja luulen että tästä tulee oikeesti pysyvä muutos! Iso kiitos kaikille jotka olette tsempanneet ja olleet tukena. Ja ennenkaikkea niille jotka tekivät tämän mahdolliseksi!

           Videopätkässä viimeisiä metrejä ja viimeinen rundi menossa.

Tumpin treenit oli kovat. Alkuun tehtiin syviä vatsalihaksia ja polte oli aikamoinen. Sitten jo edellisissä treeneissä kovaksi todettu suoritus. Mentiin pareittain ja kun toinen teki, niin sai huilata ja tsempata(keskittyä hapen saantiin)
Taisi olla 3 tai 4 rundia sisältäen: 10 wallball heittoa 8kg pallolla, 10 burpees:iä, 30m askelkyykkyjä 10-5kg paino pään päällä ja sitten 10 shoulderpressiä 20kg.. Kova oli! Aivan kaheli treeni ja alla lopputulos. Kyllä se vaan on jännä miten toi sikiöasento on se missä tykkään treenien jälkeen vähän aikaa olla.

Nii

Niin ja mä joudun lähtee uusimaan vaatekertaa. Kaikki viime talvena ja kesänä ostetut kledjut on hieman ilmavia. Tammikuussa painoin sellaset iloset 103kg, nyt mittarissa lukee 88kg. Kehon koostumus on muuttunut hurjasti, mutta ei tässä mikään atleetti olla. Se mikä on muuttunut kaikkein eniten on jaksaminen ja yleinen olotila. Ei ajattele asioita että toikin pitäisi hoitaa ja sitten toi. Sitä vaan tekee ja miettii kokoajan että mitäs sitä seuraavaksi keksis. Että sellasta tällä kertaa!